Tiedätkö sen tunteen, kun olet vähän vielä unessa ihanan lämpimän ja pehmeän peiton alla? Yhtäkkiä heräät siihen, kun joku kylmä ja märkä koskettaa paljasta alaselkääsi. Siis sitä ainoata kohtaa jota yöpuku ei juuri sillä hetkellä peitä. Minä tiedän. Koin sen jälleen tänä aamuna.
Meidän aamumme alkavat yleensä siten, että isäntä herää ensin ja muiden aamutoimiensa lomassa käyttää koirat pissalla. Minä herään siihen, kun Kari juoksee niin kovaa kuin tassuistaan pääsee, ulko-ovelta suoraan sänkyyn. Ja pomppaa tietysti mahani/selkäni päälle. Mikäli en vielä tuohon pomppuun herää, alkaa seuraavaksi mönkiminen. Karin kiilamainen kuono työntyy peittoni alle ja alkaa lämpimimmän nukkumispaikan metsästys. Yleensä paras paikka Karin mielestä on jalkojeni välissä, mutta aina sinne ei ole helppo löytää. Tänäkin aamuna nuuskutus keskittyi kovasti alaselkääni, kunnes lopulta käännyin ympäri. Sen jälkeen alkoi tietysti joka aamuinen nuolemisoperaatio. Mikä tarkoittaa sitä, että Elli nuolee Karin naamaa ja Kari yrittää purra Elliä korvasta. Hyvää huomenta vaan! Hoh hoijakkaa, sanon minä ja rapsutan koiria korvien takaa.h
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti