Pemeka Open Show

11.8. Pemeka järjesti epävirallisen näyttelyn perun- ja meksikonkarvattomille koirille. Nyt mukaana olivat myös karvalliset karvattomat. Tämä oli viimeinen Pemekan järjestämä Open Show ja samalla Karin ensimmäinen näyttely, vaikkakin epävirallinen.

Kari oli veljensä Hermannin kanssa Perunkarvatonkoira, pieni, urokset, ipanat (7-9kk) -luokassa. Ensin ravaustaitonsa näytti Hermanni:

Sitten oli meidän vuoro ja Kari nostettiin pöydälle. Minä sähläsin hihnan kanssa, enkä ehtinyt saada Karia kunnon asentoon kun tuomari olikin jo käynyt koiran läpi.

Edestakaisin ravaaminen sujui kovin pontevasti.

Kunnes lisäsin liikaa vauhtia ja Kari innostui hyppimään.

Kehä kierrettiin mahtipontisesti. Vaude mitkä rintalihakset meidän adoniksella on.

Viimeiseksi yhteiskierros. Kari innostui lähtemään Hermannin perään ja Hermanni ihmetteli miksi toi jätkä kulkee mun perässä. ;)

Niinhän siinä kävi, että Hermanni voitti. Onnea ihanalle pikkuHemmulle! Onneksi mekin saatiin lohdutuspalkinto.  

Hermanni  oli Rotunsa paras pentu (ROP) sekä koko näyttelyn paras (BIS) pentu. 

Tässä omistajalta saatu kuva, jossa Herra poseeraa hienojen palkintojensa kanssa. 

Voin kertoa, että tämä oli vain alkua hienolle näyttelyuralle. Hieno poika! 

Ps. Anteeksi vielä huonoista kuvista, mutta tällaista se on kun yrittää kuvata koiria pimeässä hallissa.

Metroseksuaali

Minä olen sitä mieltä, ettei maailmassa pitäisi olla niin sanottuja "tyttöjen ja poikien" värejä. Värit ovat vain jäävuoren huippu! Niin monet asiat ja tekemiset on jaettu sukupuolen mukaan. Poikien ei ole hyväksyttävää leikkiä prinsessaleikkejä tai käyttää mekkoa. Pienet tytöt eivät saa olla riehakkaita eikä tyttöjen hiuksia saa leikata siiliksi. Nykyään on sentään poikia, joilla on pitkät hiukset. Tosin monet päiväkotitädit kauhistelevat niitäkin.

Vaaleanpunainen  ja minä. Meillä on ristiriitaiset välit. Lapsena kaikki huoneessani oli vaaleanpunaista. Myös seinät. Teininä sain yliannostuksen ja kärsin vaaleanpunaisista seinistä kunnes muutin omaan kotiin. En ole pystynyt käyttämään vaaleanpunaisia vaatteita, laukkuja tai sisustusesineitä. Haluan rikkoa sukupuoliin liittyviä kaavoja ja odotuksia, mutta samalla olla nainen ja näyttää naiselta.

Vaaleanpunainen ilmestyi miesten asuihin 2000-luvun vaihteessa. Tai silloin minä ainakin huomasin sen. Alkujärkytyksen jälkeen olen sitä mieltä, että vain itsevarma mies voi käyttää vaaleanpunaista. Häntä eivät muiden oudoksuvat katseet häiritse ja hän tietää näyttävänsä hyvältä pinkissäkin. Kertooko se myös jotain kyseisen miehen asenteesta sukupuoliin kohdistuvista odotuksista? Monen mielestä vaaleanpunainen väri miehellä kertoo myös seksuaalisesta suuntautumisesta. Olen myös kuullut sanan metroseksuaali.

Mitä mieltä olette, näyttääkö kuvan uros seksuaalisesti "poikkeavalta"?

Meidän gigolo! Enää puuttuu rintakarvat rönsyilemästä kaula-aukosta.

Kari-mies sai päälleen tämmöisen lasten sukkahousuista tuunatun puseron. Kesällä Karille tuli hiertymiä kyynärniveliin, joita hän jatkuvasti nuoleskeli. Hiertymät olivat jatkuvasti auki, joten pohdin miten saisin Bebanthenin pysymään iholla edes hetken. Muistinkin kaapissa olevat lasten sukkahousut ja keksin leikata niihin päänaukon. Tadaa! Kevyt ja joustava pitkähihainen oli valmis! Tuo väri vaan nauratti aika paljon :D Onneksi löysin vaaleanpunaisen käyttöön kunnon perusteet ;)

Eikä haitannut leikkiä ollenkaan!











Ps. Kuvat on otettu heinäkuussa.


Terveisiä kaikille itsensä tiedostaville uroksille ja nartuille!
T.Jaana